ja nyt tarkoitan ihmisiä joita en ole koskaan aikaisemmin
tavannut.
Blogini kautta on moni ottanut minuun yhteyttä ja rohkeasti
kysynyt apua, kun ovat halunneet nähdä tämän saaren livenä.
Viime viikolla löin parille kaverille kartan käteen ja sanoin,
tuosta tuonne, tänne, ylös ja alas. Pari yötä olivat tunturissa ja kokivat siellä ylhäällä upeimman ukkosmyskyn mitä täällä on ollut. Salamointi täällä on todella harvinaista, kerta oli minullekin ensimmäinen.
No, lopputuloksena oli kaksi läpeensä myöten märkää, mutta
onnellista vaeltajaa.
Tällä viikolla vieraakseni tuli, niin ikään blogini kautta minuun yhteyttä ottanut, susiperhe. Itse Harmaasusi, hänen puolisonsa sekä perheen nuorin, joka samalla oli vanhin ja kulki vain neljällä jalalla.
Keli oli tänään hieman mutru. Kurkistelimme pilvirajaa, joka leijui välillä vain puolen metrin korkeudella. Rantajotokselle
pitää aina lähteä, on keli mikä tahansa, sillä eihän sitä koskaan tiedä mitä sieltä löytyy.
Vieraat katselivat mukavia kiviä, joita voisi ottaa muistoksi, ja yritin olla avuksi. Ei onnistunut millään, vaikka kuinka työnnettiin ja yritettiin pyöritellä, sinne jäi (Huh, onneksi. Olisi siinä taas saanut kyläläisille selitellä). Luovutimme
ja menimme jokivarteen väijymään ravintoa, tulihan sitä ja nyt on ähky.
Harmaasusi
Harmaasusi oli siis todellakin täällä. Tässä lyhyt esittely, tutustukaa ihmeessä
jos ette herraan ole aikaisemmin törmänneet; http://harmaasusi.blogspot.no/ sekä http://www.harmaasusi.com/ -sivustoon, josta löytyy esim. tällaista.
