Arnøya kuuluu kuntaan nimeltä Skjervøy Tromssan läänissä. Kunta koostuu useista saarista, jotka ovat Arnøya, Kågen, Laukøy, Uløya ja Skervøya. Skervøy on kuntakeskus, missä asuu noin 2300 ihmistä, yhteensä saarilla on asukkaita noin 3000. Tällä saarella on asukkaita noin 360, kooltaan saari on 276 km² , tänne on tiheä lauttayhteys ja matka kestää noin 30 minuuttia. Lauttaan sopivat kaikenlaiset ajoneuvot, lisäksi saarelle pääsee Tromsø- Skervøy reitillä liikennöivällä pikaveneellä (ei autoille), matkan kesto on noin kaksi tuntia. Tiestöä saarella on 75 km, kaksi kauppaa, useita majoituspaikkoja ja kaksi polttoaineen jakelupistettä.
Elinvoimaisia kyliä on neljä, Lauksletta, Arnøyhamn, Akkarvik ja Årviksanden. Muut saaren kylistä eivät ole ympäri vuoden asuttuja, ne ovat lomailukäytössä kuten saaren pohjoisrannalla sijaitseva Nord-Rekvika.


Hälytysnumerot Norja: Poliisi 112 Palokunta 110
Lääkäri 113 Myrkytyskeskus 22 59 13 00

NB! I moved to Finland and all new pictures have been taken in Finland.
Huom ! Olen muuttanut suomeen ja kaikki uudet kuvat on otettu suomessa.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki

 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja


Pyhäjoen Pohjankylällä sijaitsee Kaukon kalalanssi, joka on ollut museoviraston suojelukohteena vuodesta 1980 ja se on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi. Kalaladot muodostavat pitkän jonon Pyhäjoen pohjoishaaran varrelle, koska ne rakennettiin venekunnan haminan kohdalle.

Vanhimmat hirsirakennukset on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa ja uusimmat 1900-luvun alkupuolella. Kalalatoja käytetään edelleen kalastuksessa välineiden säilytykseen. Kaukon kalalanssilla on 29 verkkolatoa ja suolauspuojia. Lähde: Kirjastovirma.fi

Kalastus tuotti tärkeän osan pyhäjokisten elantoa aina 1950-luvulle asti, tietoa meri- eli pauhakalastuksesta Pyhäjoella löytyy tästä.

 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja
Pohjoishaara,Pyhäjoki, Kaukonranta,potkukelkka vetokoira, jää, talvi

Kaikki kuvat paitsi tämä alla, on otettu tänään.
 Kaukon kalalanssi, Pohjankylä, Pyhäjoki, kalalatoja,suolauspuojia,verkkolatoja


maanantai 13. helmikuuta 2017

Abandoned silence, Hylätty hiljaisuus

autiotalo, Pyhäjoki

Jäniksen jälkiä seuraten 
tie alla kaatuneen puun
siellä asui hylätty hiljaisuus.

kaatunut puu, jäniksen jäjet, talvinen tie
Autiotalon kuisti
autiotalo,ikkuna,hylätty

Sir Andrew Noble, 1st Baronet, colorized
Sir Andrew Noble, 1st Baronet
Wellcome Library, London
Tämä väritykseni, ennen ja jälkeen löytyy täältä.

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Pyhäjoki Finland

Kaukon kalalanssi Pohjankylä Pyhäjoki,  Kaukon kalalanssin vene-ja verkkoladot ovat rakennussuojelulailla suojeltuja.

Pyhäjoen kunta sijaitsee loppupäässä Suomenselän Pyhäjärvestä alkavaa 166 km pitkää Pyhäjokea joka päättyy Pohjanlahteen. Joessa sijaitse useita koskia joita ovat: Hourunkoski, Kupuliskoski, Pyhänkoski, Vääräkoski, Oulaistenkoski, Matkanivankoski, Annosenkoski, Haapakoski, Luonuankoski, Halosenkoski, Venetpalonkoski, Kalliokoski ja Vesikoski. Itse jokea pitkin kuljetettiin aikoinaan tervaa ja uitettiin tukkeja, joki oli myös tunnettu ravuistaan. Joen lopussa sijaitsee Pyhäjoen kunta jossa joki haarautuu voimakkaasti, suurimpien haarojen nimet ovat Etelähaara ja Pohjoishaara. Pyhäjoen nykyinen asukasmäärä on noin 3400 asukasta, kunnan Kokonaispinta-ala on 1 365,31 km² Kyläkeskuksia ovat Etelänkylä, Keskikylä, Liminkakylä, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre ja Yppäri. Pyhäjoki sijaitsee Raahen ja Kalajoen välissä, molempiin on matkaa noin 30 kilometriä.

 Lyhyt historia 

 Yhden teorian mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajalinja (1323) kulki Pyhäjoen kautta silloin kun alue kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Luultavasti yksi rajapyykeistä sijaitsi nykyisin Fennovoiman suunnitteilla olevan Hanhikivi 1 ydinvoimalan lähistöllä. Ruotsin kuningas Juhana III perusti Pyhäjoen hallintopitäjän vuonna 1573. Nykyiset rajansa Pyhäjoen kunta sai vuonna 1895. Aluksi siihen kuuluivat myös myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana (Venäjä-Ruotsi) pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen, Yppärin ja Viirteen kylissä. Kyseissä taistelussa yhteen ottivat venäläisen eversti Kulnevin ja eversti von Döbelin Uudenmaan ruotsalainen rykmentti. Moninaisten vaiheiden jälkeen von Döbelnistä tehtiin 2. Prikaatin uusi komentaja. 

Google Maps   Lähde  Paljon lisätietoa Kirjastovirma

Hätänumerot Suomi / Emergency numbers Finland
Pelastuslaitos, Poliisi ja Sosiaalipäivystys
Rescue Department, police and social services 112
Myrkytystietokeskus
Poison Information Centre (09) 471977 or (90) 4711
Meripelastus
Salvage 0294 1000


ETELÄNKYLÄN ISOSILTA, PYHÄJOKI
 ETELÄNKYLÄN ISOSILTA, PYHÄJOKI, Pyhäjoki municipality
Pitäjänkokouksessa 01.11.1833 päätettiin rakentaa uusi silta Pyhäjoen etelähaaraan. 
Rakentaminen kuului Haapaveden, Oululaisten, Merijärven ja Pyhäjoen mentaalikunnille. 
Everstiluutnantti Fredrik Hällström suunnitteli
sillan rakennettavaksi neliaukkoisena tukiansassiltana, jonka kustannusarvio oli 13 883 ruplaa.

Talonpojat valittivat kiviarkkusillan suurista rakennuskustannuksista perustellen valitustaan useilla peräkkäisillä katovuosilla. 
Keisarillinenpäätös sillan rakentamisesta annettiin 14.10.1834.

Varoja sillan rakentamiseksi kerättiin 2 hopearuplaa  manttaalilta ja rakentaminen annettiin urakkahuutokaupassa vähimmän vaatineelle.
Silta valmistui vuonna 1837 ja sen pituus on 77,5 m.

Veistotavastaan
päätellen osa kannattajista on edelleen alkuperäisiä.

Silta on Suomen vanhin liikennöity puusilta. Se otettiin museosillaksi vuonna 1982.
 ETELÄNKYLÄN ISOSILTA, PYHÄJOKI,Pyhäjoki municipality
Silta on Suomen vanhin liikennöity puusilta. Se otettiin museosillaksi vuonna 1982.Pyhäjoki municipality
 Taustalla näkyy Kielosaaren uusi silta.

Eteläkylän silta Pyhäjoki,Pyhäjoki municipality


Lohikari, Pyhäjoki
Lohikari,Pyhäjoki ranta,Pyhäjoki municipality
Lohikari, Pyhäjoki, vanha kalastaja mökki,hylätty vene,Pyhäjoki municipality
Pyhäjoki municipality, Lohikari
Lohikari, Pyhäjoki, vanha kalastaja mökki,Pyhäjoki municipality
Kappale vehmasta ja samalla karua Perämeren rannikkoa.
Kalastajien vanhat mökit pitävät vielä pintansa nykyaikaa vastaan. 
Lohikari, Pyhäjoki, kalliokaiverrus,hukkuneet, edesmenneet,Pyhäjoki municipality
Lohikari, Pyhäjoki, kalliokaiverrus,hukkuneet, edesmenneet,Pyhäjoki municipality
Lohikari, Pyhäjoki, kalliokaiverrus,hukkuneet, edesmenneet,Pyhäjoki municipality
Kyseisen paikan rantakallioihin on kaiverrettu/hakattu
kauniisti edesmenneiden nimiä, joista osa on
kalamatkalla hukkuneita.

Maaseutua ei voi tuoda, täältä sitä vielä löytyy.
Rajaniemi,talo sauna, risteys,reki,Pyhäjoki municipality
Kukko, kana ja kissa, Pyhäjoki municipality
Kuuluisa kolmas pyörä?


Onnittelut olet jaksanut rullata tätä bloggausta näin alas.
Julkaisen nämä kuvat nyt täällä, vaikka osa teistä on ne nähnyt Pohjoishaara blogissa. Lopetan sen blogin kokonaan
 siksi siirsin sieltä kuvia tänne.
Mikäli joku ei vielä tiedä, olen muuttanut suomeen ja kohta ole asunut täällä vuoden.
Paikkakunta on Pyhäjoki.

Helysolki, helusolki Etelä-Pohjanmaalle 
Etelä-Pohjanmaa (Härmä-Isokyrön seutu) kansallipuku helysolki
Helysolki, helusolki Etelä-Pohjanmaalle

Etelä-Pohjanmaa (Härmä-Isokyrön seutu) kansallipuku helysolki, kullattu hopea.
Tekijän leimasta en aivan varma, mutta voisi olla Johannes Frantti 1918 (JF) Kemi

Ja sitten vielä pikku juttu, tiedätte minun intoni korjailla ja värittää vanhoja kuvia.
Nyt sitten kokeilen joko siivet kantaa ja voinko hieman kaupallistaa  harrastustani.
Pysyttelen edelleen täällä bloggerissa enkä ota vielä käyttöön omaa domainia, koska haluan
pitää HTTPS-protokollan käytössä.
Assemblyline in 1946 / Pepe Dankmeme
Assemblyline in 1946 / Pepe Dankmeme

Uuden blogini linkki on tässä.