Arnøya kuuluu kuntaan nimeltä Skjervøy, Tromssan läänissä. Kunta koostuu useista saarista jotka ovat Arnøya, Kågen, Laukøy, Uløya ja Skervøya joka on myös kuntakeskus missä asuu noin 2300 ihmistä, yhteensä saarilla on asukkaita noin 3000. Tällä saarella on asukkaita noin 360 kooltaan saari on 276 km2, tänne on tiheä lauttayhteys, matka kestää noin 30 min. Lauttaan sopii kaikenlaiset ajoneuvot, lisäksi saarelle pääsee Tromsø- Skervøy reitillä liikennöivällä pikaveneellä (ei autoille), matkan kesto on noin 2 tuntia. Tiestöä saarella on 75 km ja myöskin säännöllinen linja-auto-liikenne, taksi, 2 kauppaa/postia, majoitusta ja poltoaineen jakelupisteitä.
Elinvoimaisia kyliä on neljä, Lauksletta, Arnøyhamn, Akkarvik ja Årviksanden, muut saaren kylistä eivät ole ympäri vuoden asuttuja ne ovat lomailukäytössä, kuten saaren pohjoisrannalla sijaitseva Nord-Rekvika.

Hälytysnumerot Norja: Poliisi 112 Palokunta 110
Lääkäri 113 Myrkytyskeskus 22 59 13 00

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Lumivyöry takapihalla ja muita kevään merkkejä

Kevättä on ilmassa, vaikka välillä luonto tarjoaa
kunnon myrskyjä. Kuvissa näkyvä lumivyöry  päätyi
150 metrin päähän koulusta eikä aiheuttanut vahinkoja.


Oheisessa kuvassa trafikk.nrk.no on karttakuva eräältä
myrskypäivältä. Punaiset rastit kertovat lumivyöryn tai 
sen vaaran vuoksi suljetuista teistä. Viime viikolla oli E6
myös suljettuna, koska siellä sattui kivivyöry.


Lunta täällä riittää vielä pitkään, itselleni varma 
kevään merkki on kun kaivan grillin esiin.


Lumiukko grillaa makkaraa, haluatko nähdä kuinka kävi? 
Katso tämä kuvakoostevideo :)


Naapurisaaren, Kågenin, korkein huippu nousee 1163 metrin korkeuteen. Kuvatessani saarta, olin huomaavinani että jotain liikkuu lähellä huippua. Kohdistin kamerani täydellä zoomilla kohti huippuja, en kuitenkaan kameran näytöltä pystynyt sanomaan mitä siellä on. Vasta purettuani kuvat koneelle, huomasin olevani oikeassa havaintoni kanssa, laskettelijaryhmä eteni kohti huippua.


Etsin Jean Sibeliuksesta kuvia netistä enkä löytänyt hänestä yhtään  värikuvaa. Nyt löytyy, sillä väritin yhden kuvan.

Johan Christian Julius ”Jean” Sibelius (1865-1957)


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kohti Narniaa

Aamulla oli taas valkoista ja pehmeää puuterilunta
maiseman täydeltä, katsoin myös Kilpisjärven säätilaa,
siellä oli -34°C  täällä -3°C !




Kuvien väritys vimmani alkaa laantua tässä
kuitenkin vielä poiminta sadosta, molemmissa kuvapareissa
on sama henkilö vuosien virrassa.

Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen (1861-1930)




torstai 13. maaliskuuta 2014

Vanhoja kuvia väritettyinä - Gamle bilder som fargelagt

Tromsassa on useita museoita, yksi niistä on Perspektivet-museo, joka keväällä 2012 aloitti digitointihankeen saadakseen museon historialliset valokuvat esiin yleisölle Internetissä. 


Sähköinen kuva-arkisto on nähtävissä maailmanlaajuisesti Flickr-sivustolla ja tällä hetkellä arkisto sisältää yli 7500 kuvaa. Arkistosta löytyy kuvia Oslon ja Huippuvuorien väliltä, mutta suurin osa kuvista tarkastelee Tromssan alueen historiallista perintöä kuvien kautta.

Colorized by me/Väritys minä itse.
Klikkaa kuvia!




Kauppa (Setermoen tai Skibotn)
Johanna Aarstrand (1880-1915) valokuvaaja itse istuu kuvan keskellä, kuva on otettu luultavasti kesällä 1907. 


Shell (Tromssa) 
Johan Dahl ja uusi Shell-asema 1937. 


Telakka (Tromssa)
Tromssan Telakka. Mekaaninen työpaja ja valimo, kuva on 1930-luvulta.


Valokuvaaja Christian Hansen (Tromssa)
 (1863-1935) omakuva.


Maitovene (Tromssa)
Maitoa tuodaan veneillä meijeriin joka sijaitsi muutama sadan metrin päässä laiturista.  Kuvan rakennuksissa sijaitsi Tromssan Voitehdas  (myöhemmin Tromssan Margariinitehdas).


Majatalo Merimetso (Vertshuset Skarven)
Nykyään nuo rakennukset, pitävät sisällään viisi erilaista erittäin suosittua ravintolatilaa. (matala osa on rakennettu 1800 luvun puolivälissä ja korkea osa 1908)

Jeg ønsker å takke  Perspektivet Museum Tromsø!
Kuvakoostevideo löytyy tästä.




lauantai 1. maaliskuuta 2014

Sota-ajan kuvia väreissä





Mustavalkokuvien väritys jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tuhoaako se alkuperäisen kuvan tunnelman, vai lisääkö se inhimillisyyttä vanhohin kuviin? Päätelkää itse onko kuvien nykyaikaistaminen hyvä vai huono asia.

Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämä kuva-arkisto, eli SA-kuva-arkisto, avautui netissä

Viimein myös minä ehdin tutustumaan sivustoon, murto-osa 160 000 kuvasta on tullut katsottua.
Kaikki arkiston kuvat ovat mustavalkoisia ja tutkittuani asiaa lisää, minulle selvisi että sota-aikoina värikuvia otettiin todella vähän.

Kuvamanipulaatioita harrastaneena ajattelin kokeilla pystyisinkö värittämään kuvia.
Alku oli karmeaa tuherrusta..., kunnes vihdoin virtuaalipensseli alkoi jotenkuten toimia.
Kysymykseen mitä ohjelmaa käytän vastaan, että kyseessä on vanha ja uskollinen Paint Shop Pro XI.

Kahlasin tuntikausia netissä etsien oikeita värejä eri kuviin, mutta hyviä värikuvia on erittäin vähän.
Tunnit muuttuivat päiviksi ja päivät viikoiksi, jouduin tyytymään lähes vain ja ainoastaan mielikuvitukseeni oikeiden värien löytämiseksi. Pahoittelen jo etukäteen asiantuntemattomia väritysvirheitä.

Ohessa muutamia "paremmin" väritettyjä kuvia alkuperäisten kuvien kanssa. Lisää eri laatuisia kuvia vertailukuvineeen löydät myös tekemästäni kuvakoostevideosta, joka löytyy tästä.
(uusi versio 02.03.2014)




                                             Sotalapset
Suomesta lähetettiin lähes 80 000 lasta evakkoon Pohjoismaihin, yli 15 000 heistä ei koskaan enää palannut kotiin.




Ilmapuolustus
Suomi kärsi valtavasta kalustopulasta. Niillä alueilla, joihin kunnollisia ilmapuolustusaseita ei riittänyt, otettiin käyttöön jopa Maxim-konekiväärit.


Sotilas
Toisessa maailmansodassa Suomi kävi kolme sotaa:  1939-1940 Talvisota,  1941-1944 Jatkosota ja 1944-1945 Lapin sota. Kaatuneita ja kadonneita oli yhteensä melkein 74 000,  haavottuneina palasi rintamalta lähes 22 500 sotilasta.



Viipurin vanha tuomiokirkko
Kirkosta on käytetty myös nimiä Viipurin kaupunginkirkko, Varuskuntakirkko, sekä Agricolan kirkko (mahdolinen hauta). Kirkko sai osuman 18. helmikuuta 1940 "tuhon sunnuntaina" ja kirkon mukana paloivat myös siellä siunausta odottaneet yli sata sankarivainajaa. (lähde Wikipedia)