Arnøya kuuluu kuntaan nimeltä Skjervøy, Tromssan läänissä. Kunta koostuu useista saarista jotka ovat Arnøya, Kågen, Laukøy, Uløya ja Skervøya joka on myös kuntakeskus missä asuu noin 2300 ihmistä, yhteensä saarilla on asukkaita noin 3000. Tällä saarella on asukkaita noin 360 kooltaan saari on 276 km2, tänne on tiheä lauttayhteys, matka kestää noin 30 min. Lauttaan sopii kaikenlaiset ajoneuvot, lisäksi saarelle pääsee Tromsø- Skervøy reitillä liikennöivällä pikaveneellä (ei autoille), matkan kesto on noin 2 tuntia. Tiestöä saarella on 75 km ja myöskin säännöllinen linja-auto-liikenne, 2 kauppaa/postia, majoitusta ja poltoaineen jakelupisteitä.
Elinvoimaisia kyliä on neljä, Lauksletta, Arnøyhamn, Akkarvik ja Årviksanden, muut saaren kylistä eivät ole ympäri vuoden asuttuja ne ovat lomailukäytössä, kuten saaren pohjoisrannalla sijaitseva Nord-Rekvika.

Hälytysnumerot Norja: Poliisi 112 Palokunta 110
Lääkäri 113 Myrkytyskeskus 22 59 13 00

maanantai 23. helmikuuta 2015

Colorized


Poistin juuri pari videota värityksistäni, niissä käyttämäni  väritys oli surkeaa.

Nyt olen ottanut uuden lähestymistavan kuviin, yritän tutustua kuvien kohteeseen tai tekijään paremmin mahdollisuuksieni mukaan.

En ole varma parantaako se "värisilmää", mutta luulen niin.


Aloitetaan, kaikki varmaan tietävät Mark Twainin kirjoittaneen Tom Sawyerin seikkailut ja Huckleberry Finnin seikkailut.

Kuinka moni tietää, että hänellä oli myös höyrylaivan luotsin paperit. Kirjailijanimi Mark Twain tarkoitti jokislangissa kahden sylen (3,7 metrin) turvallista syvyyttä.

Mark Twain (Samuel Langhorne Clemens) 
1835-1910
Lisenssi



Félix Bonfils
Arab man smoking pipe, late 1800s.


Wool carder in Jerusalem 1880.
Mikä soitin?
Kyseessä on villan karstaus ja sen esittelijänä on ilmeisesti rabbi.



Jacob Riis (1849–1914) by Ian Pirie MacDonald


Jacob Riis oli amerikantanskalainen lehtimies ja valokuvaaja. Riis oli tutkivan journalismin, dokumenttivalokuvauksen ja kuvajournalismin uranuurtajia. Riis kirjoitti vuonna 1890 kirjan, Kuinka toinen puoli elää (How the Other Half Livesteos kertoi New Yorkin slummien elämästä 1800-luvun lopussa.

Hänen kuviaan katsoessa huomaa, ettei mikään ole muuttunut, vain paikat ja ihmiset vaihtuvat.

Children sleeping in Mulberry Street (1890)


Bandit's Roost, 1890, New York City



Roger Fenton (1819–1869)
Marcus Sparling seated on Roger Fenton's photographic van, Crimea, 1855.
Roger Fenton oli brittiläinen valokuvaaja, joka tuli kuuluisaksi Krimin sotaa koskevista kuvistaan ollen eräänlainen rintamavalokuvaamisen edelläkävijä.



Pariisin vuoden 1889 maailmannäyttely 
l'Exposition Universelle.




Central Dome, Paris Exposition 
Vuoden 1889 näyttelyssä oli myös niin sanottu 'Kansakuntien katu', jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja.
  
Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, vain 400 m².
  
Palviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista freskoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. 

Esillä oli myös Emil Halosen ja Albert Edelfeltin töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia. Kuopiolainen Lignell & Piispanen palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään.
Lähdetiedot Wikipedia


Alussa kerroin poistaneeni pari videota, no tein uuden "paremmalla" seulalla.




Lopuksi vielä, omistako huonokuntoisen valokuvan?
Haluaisitko korjata sen repaleisuutta, syventää sävyjä tai saada
kuvan, värilliseksi.

Lähetä kuva minulle tarinan kera, niin yritän
tehdä parhaani, minun ainoa toive on saada lupa julkaista
yhdistelmäkuva ennen/jälkeen. 
Tämä tarjous on voimassa, vain niin pitkään kun on näkyvissä.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Snow, Bedouin woman in Jerusalem, Félix Bonfils, Bedouin violin players, Masura Ibuka and Akio Morita, Sony, Ho Tši Minh

Ole myrsky hipaisi tätä saarta, ilman vahinkoja.

Kulunut viikko kuitenkin on ollut tuulinen ja luminen.
Erilaisia vahinkoja on ollut useita ja lumivyöryvaara
on sulkenut useita teitä.

Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat tältä aamulta.


Huono sää sai minut jälleen värittämään erilaisia
kuvia, valintaperusteena oli etsiä kuvia joita ei
aiemmin ole väritetty.

No hupinsa kullakin ja uskon tulevani paremmaksi
värittäjäksi kuva kuvalta.

Kuvien taustatiedot löytyvät tarkemmin niiden yhteydessä
olevista linkeistä.

Colorized photos.

Bedouin woman in Jerusalem

Félix Bonfils (1831-1885) oli ranskalainen valokuvaaja ja kirjailija, joka toimi aktiivisesti Lähi-idässä.
Valokuvaamo oli nimeltään Maison Bonfils.
Bedouin violin players (Joueurs de violon bedouins)

Sony yhtiön perustivat alla olevat henkilöt 1946.
Masura Ibuka ja Akio Morita


Ho Tši Minh


perjantai 6. helmikuuta 2015

Rasputin, The Kid, Kolera-allas, Extreme Weather Ole

Myrskyn odottelua virtuaalipensselin kanssa, tällä kertaa vain väritin,
enkä luonut kuvaa. Miksi juuri nämä kolme kuvaa valikoitui
käsittelyyni sitä en tiedä, mutta ehkä ne kuvastavat maailmanmenoa myös
tänään.

Colorized photos.

Grigori Yefimovich Rasputin (1869–1916)



Charles Chaplin Jackie Cooganin kanssa elokuvassa Chaplinin poika. (The Kid 1921)





Suomen valokuvataiteen museo on julkaissut viitisenkymmentä 
I.K. Inhan Helsinki-kuvaa vapaaseen käyttöön. 

Myyjiä Kolera-altaalla Kauppatorin rannassa.


"Ole" nimen saanut myrsky lähestyy, ennusteissa sen
epäillään yltyvän hirmumyrskyksi huomenna.
(25 m/s, puuskissa 30-40 m/s)

Pahiten se on iskemässä Lofootien, Saltenin, Vesterålenin ja Etelä-Tromsan
alueille, kuinka pahana se yltää tänne pohjoisemmaksi on vielä epäselvää.

Ihmisiä on kehotettu varmentamaan kaiken mitä on rannoilla ja
pysymään sisällä ja valmistautumaan suuriin vahinkoihin.
Aallon korkeudet voivat olla 12-14 metriä ja pahimmillaan jopa 25 metriä.

Kuva YR



sunnuntai 1. helmikuuta 2015

For Whom the Bell Tolls, Kenelle kellot soivat



Sitaatti on John Donnen (1572-1631), brittiläisen saarnaajan ja runoilijan. 
Se esiintyy teoksessa Devotions Upon Emergent Occasions, Meditation XVII.
(Rukouksia sairasvuoteelta 1624).

Kyseessä on niin sanottu metafyysinen runous, jonka edustajana
John Donne erityisesti tunnetaan.

Runo alkaa näillä sanoilla: 
"Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään..."
päättyen sanoihin:
"Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, 
ne soivat sinulle."

Mitä Metafyysinen sitten tarkoittaa?
Sana 'meta' tarkoittaa 'jälkeen, fyysinen puolestaan on ruumiillinen/aineellinen
ja tässä tapauksessa kääntäisin sen muotoon 'jälkeen aineellisen'.
Periaatteessa metafysiikka käsittelee kysymyksiä, joita ei voida selittää tieteen avulla.

Metafysiikka kattaa laajan valikoiman aiheita uskonnollisuudesta ja tietoisuudesta.
Se kyseenalaistaa todellisuuden luonteen filosofisella tavalla.

Tässä yksi esimerkki metafyysisestä kysymyksestä:
Onko tietoisuus rajoittunut aivoihin?

Nyt joku jo älähti, unohdinko Ernest Hemingwayn?
En, hän lainasi John Donnen runon sitaatin
"Kenelle kellot soivat" -kirjansa nimeksi (1940)
ja toi samalla sanonnan arkikieleen.

No, johan tuli selityksiä otsikosta. Syy selitykseen on lyhyesti se,
että luin ja katselin "Epäonnistumisen mahdollisuus" -kirjan
(katso edellinen bloggaus). 

Opin sen, että töillä pitää olla nimi joka kuvaa jotenkin teosta ja 
pitihän minun selvittää työlleni antaman nimen tausta.

Itse työstä sen verran, että olen kerännyt kaksi huonetta täyteen erilaista
romua, voidakseni hyödyntää niitä erilaisissa taideprojekteissa. 
Aitoa pääkalloa en löytänyt (kummallista, olin ihan varma, että...),  
joten tyydyin pienikokoiseen puristevalukalloon.

Tarkoitus on tulevaisuudessa muokata sitä ja sisällyttää se 
johonkin kokonaisuuteen. Nyt tyydyin vain virtuaaliseen
muokkaukseen alla näkyvin vaihein.


Gallen-Kallelan Museo julkaisi lähes 400 kuvaa, Akseli Gallen-Kallelan itsensä kokoamista 
ja osin ottamistakin kuvista, vapaaseen käyttöön.


Suomen kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), joka tunnetaan myös alkuperäisellä nimellään Axel Waldemar Gallén, oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita. Varsinkin Kalevalan kuvitus on piirtynyt jokaisen mieleen. Sen kuvista ehkä tunnetuimmat ovat Aino-taru vuodelta 1891 ja Lemminkäisen äiti vuodelta 1897.  
Gallen-Kallelan muusta tuotannosta tulee ensin mieleeni Poika ja varis v. 1884.
Sastamalassa vietetään tänä vuonna Porissa syntyneen, mutta Tyrväällä kasvaneen taiteilijan 150-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuotta vietetään eri yhteyksissä vuoden 2015 aikana.

Oli pakko värittää muutama kuva "postikortti"-väreillä.
Colorized photos.

Axel Gallén, otettu Helsingissä 1890.

Akseli Gallen-Kallela, noin vuonna 1915.

Axel Gallén apulaisineen maalaamassa Kevät-freskoa Porissa Juselius-mausoleumissa. (1901-1903.)