Arnøya kuuluu kuntaan nimeltä Skjervøy Tromssan läänissä. Kunta koostuu useista saarista, jotka ovat Arnøya, Kågen, Laukøy, Uløya ja Skervøya. Skervøy on kuntakeskus, missä asuu noin 2300 ihmistä, yhteensä saarilla on asukkaita noin 3000. Tällä saarella on asukkaita noin 360, kooltaan saari on 276 km² , tänne on tiheä lauttayhteys ja matka kestää noin 30 minuuttia. Lauttaan sopivat kaikenlaiset ajoneuvot, lisäksi saarelle pääsee Tromsø- Skervøy reitillä liikennöivällä pikaveneellä (ei autoille), matkan kesto on noin kaksi tuntia. Tiestöä saarella on 75 km, kaksi kauppaa, useita majoituspaikkoja ja kaksi polttoaineen jakelupistettä.
Elinvoimaisia kyliä on neljä, Lauksletta, Arnøyhamn, Akkarvik ja Årviksanden. Muut saaren kylistä eivät ole ympäri vuoden asuttuja, ne ovat lomailukäytössä kuten saaren pohjoisrannalla sijaitseva Nord-Rekvika.


Hälytysnumerot Norja: Poliisi 112 Palokunta 110
Lääkäri 113 Myrkytyskeskus 22 59 13 00

perjantai 30. lokakuuta 2015

Twinkle, Tuike

Syksyn pilvisessä päivässä aurinko tuikkii vielä.
Lumikuurot pimentävät välillä horisontin ja lumi käväisi jo rannalla.
Test zoom moon Nikon Coolpix P900

Alun kuvaryhmä oli tältä päivältä, nämä menneeltä viikolta.
Ensilumi sai lastentarhalaiset innostumaan, hyr hyr.

Löysin myös pullopostia, joka oli valitettavasti lähetetty tältä saarelta.
Lähettäjää ei tosin tunnistettu (kesävieras?) mutta lastentarhalaiset lupasivat
edelleen lähettää postin.

perjantai 23. lokakuuta 2015

The island, Saarella

Aika rientää ja syksy syvennee. Tässä muutamia kuvia valitsevasta säätilasta, kaamos lähestyy nopeasti.

Tämä kuva on hieman surullinen, nuori maitovalas ajautui rantaan ja kuoli.
Älykäs valas joka osaa jopa puhua.
Maitovalas, delphinapterus leucas, beluga 

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Kirkosta kirkkoon ja sillalta sillalle

Kävin Suomessa aikamatkalla. Edellisestä vierailusta
oli kulunut kahdeksan vuotta!
Suuret kiitokset kaikille minua yli kuukauden majoittaneille ja ravinneille.
Ohessa kuvia sieltä täältä, tunnistatko kohteet? Oikeat vastaukset
löytyvät lopusta.

Kohde 1

Kohde 2

Kohde 3

Kohde 4

Pyhäjoen kirkko, kellotapuli, 1739,  suunnittelija Johan Simonsson Knubb (1678-1740)
Kohde 5

Kohde 6

Kohde 7

Savossa isäntäväki oli erittäin ansioitunut.

Ensimmäinen syy matkaani oli se, että minusta tuli isoisä eli saarivaari.
Ainokaiseni sai upean pojan.
Paljon onnea ja kiitoksia tämän veijarin perheelle.

Löysin myös suomesta kultaisen murun, osa teistä jo tietääkin, kuka hän on. Aiheesta lisää myöhemmin.
Tunnistatko kuvien sillat.

Kohteet järjestyksessä: Lappeenrannan kirkko, Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko, Tampereen tuomiokirkko, Pyhäjoen kirkko, Pyhäjoen kellotapuli, Laajavuori Jyväskylä, Pyhäjoki Hourunkoski, Hämeensilta ja Kehräsaaren silta.