Arnøya kuuluu kuntaan nimeltä Skjervøy Tromssan läänissä. Kunta koostuu useista saarista, jotka ovat Arnøya, Kågen, Laukøy, Uløya ja Skervøya. Skervøy on kuntakeskus, missä asuu noin 2300 ihmistä, yhteensä saarilla on asukkaita noin 3000. Tällä saarella on asukkaita noin 360, kooltaan saari on 276 km² , tänne on tiheä lauttayhteys ja matka kestää noin 30 minuuttia. Lauttaan sopivat kaikenlaiset ajoneuvot, lisäksi saarelle pääsee Tromsø- Skervøy reitillä liikennöivällä pikaveneellä (ei autoille), matkan kesto on noin kaksi tuntia. Tiestöä saarella on 75 km, kaksi kauppaa, useita majoituspaikkoja ja kaksi polttoaineen jakelupistettä.
Elinvoimaisia kyliä on neljä, Lauksletta, Arnøyhamn, Akkarvik ja Årviksanden. Muut saaren kylistä eivät ole ympäri vuoden asuttuja, ne ovat lomailukäytössä kuten saaren pohjoisrannalla sijaitseva Nord-Rekvika.


Hälytysnumerot Norja: Poliisi 112 Palokunta 110
Lääkäri 113 Myrkytyskeskus 22 59 13 00

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Ranta


Tänään oli upea sää ja kävin tarkistamassa rannan.

Ensimmäisenä kiinnitin huomiota oksaan, jossa oli reikä. 
Sana oksanreikä sai aivan uuden merkityksen,  kun se oli 
nimensä mukaisesti oksassa ja meni oksan läpi.

Sitten törmäsin tuohon luurangon osaan, jonka epäilen 
olevan pyöriäisestä. Tosin voi se olla myös hylkeestä, 
en tunnistanut.

Lopuksi löysin kissakalan jäänteet, pään otin talteen,
kuivatan sen ja laitan hyllylle hymyilemään.





lauantai 24. maaliskuuta 2012

Kahdeksan

Kirja on julkaistu E-kirjana, nimellä NIBIRU:





Kahdeksan on kirjani nimi ja nyt olen jo niin pitkällä, että tein siihen kannet. 

Esikoiskirjailijoiden tuotoksista julkaistaan vain noin 1% eli olen 99%:sti  kirjoittanut kirjaani vain itselleni. Upea kokemus ja suosittelen lämpimästi. Ajatus tästä kirjasta on ollut päässäni yli viisi vuotta, vanhempia ideoita on enemmän kuin muistan. Ilman tätä blogimaailmaa ja kannustavia ihmisiä olisin haudannut haaveeni ja vain miettinyt kuka ne kirjoittaa, itse en  uskonut koskaan siihen pystyväni.

Tärkein asia minkä opin ja huomasin oli löytää rehellinen ja armoton esilukija, joka osaa ja hallitsee kirjoittamisen sekä uskaltaa kysyä, vaatia ja painostaa. Minulla onneksi on sellainen ystäväpiirissäni ja ilman hänen ruoskintaansa  tätä  toistaiseksi painamatonta kirjaani ei olisi syntynyt.

Mistä Kahdeksan sitten kertoo? Kannesta voi päätellä sen olevan ehkä scifiä ja se on myös sitä. Keksin kuitenkin tälle kirjallisuusmuodolle uuden nimen, sillä en osannut tuotostani muuten luokitella, ja nimesin tämän Ultra fiktio faktaksi.

Kirjassa käsitellään mm. muinaisuutta, nykyisyyttä, huomista, uskontoa, maailmankaikkeutta, filosofiaa, maailmaloppua, sekä  elämää ja kuolemaa. Henkilöinä on neljä kiinalaista yksi venäläinen sekä yksi yhdysvaltalainen. Lisäksi kirjan alter ego, joka en ole minä, antaa asioille aivan uusia ulottuvuuksia.

Tässä muutamia otteita kirjani sivuilta:

” ... ei Nibiru  ole tulossa vaan että te olette menossa sitä kohti ja lajien joukkotuhot ovat johtuneet siitä kun maan ekvaattoritaso...”

”Meitä ei erota muusta luomakunnasta meidän niin sanottu älykkyytemme,  joka on vain luonnon valinta, meidät erottaa usko. Ilman sitä me olisimme vain evoluutioportaiden huipulla, usko tekee meistä ihmisiä ja siksi sinäkin...” 

”Silloin ymmärsin kuinka paljon ihmisiä palkitaan vain pienillä metallinpaloilla, joiden eteen ihmiset ovat valmiita uhraamaan kaiken, olipa kyseessä  sitten sota tai rauha. Siksi en ..” 

”Pieni poika seisoi savisen tien reunalla, kuluneet housut oli käännettyinä polviin ja hento vartalo hytisi alkusyksyn koleudessa, paljaat jalat olivat aivan saven peitossa. Vanhin pintakerros oli jo vaalentunut ja alkoi halkeilla. 
Variksensaappaat, naurahti poika...” 

”Kuvitellaan, että olemme kuin keihäs joka on heitetty pisteestä A pisteeseen B ja matkalla siihen osuu nuoli, silloin  päädymme pisteeseen C.”

”Nollan eteen laitettuna ykkönen eli numero kymmenen yhdistää kaikki aikaisemmat numerot, sisältäen osia kaikista edeltäneistä numeroista. Se on luomisen, luomattomuuden, alun, lopun, vallan, voiman, elämän ja tyhjyyden symboli." 

”Sydämenlyöntejä olisi molemmilla elämänsä aikana yhtä monta  ja  myös itse elämä olisi  yhtä pitkä, mutta jos nämä aikatasot pystyisi asettamaan rinnakkain, toinen eläisi kolme kuukautta ja toinen 80 vuotta.” 

”Eräs heistä oli Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, hieno ja oppinut mies Marokosta. Hän sai meiltä alkuperäisen kartan, josta on kopioitu Piri Reisin kartta.” 

”Voi pahus sinun kanssasi, olisihan tuo pitänyt arvata, olet uteliaan sitkeä pentele loppuun asti. No hyvä on, mutta et sitten paljasta keneltä kuulit. Olet varmasti kuullut Nikola Teslan tehneen myös..."


Tuossa otteita jotka eivät paljasta liikaa. Alimman kuvan kokosin tähänastisista luovuudenpuuskistani ja tietenkin toivon, että jonain päivänä voin liittää niihin kuvan painetusta kirjastani ;)










sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Mutru sää


Ei täällä aina ole kirkasta ja aurinkoista, koko viikko mennyt  
mutrussa.
Alin kuva ei ole tuore se on yksi ensimmäisiä muokkauksiani 
viiden vuoden takaa.




maanantai 5. maaliskuuta 2012

Olen suomalainen


Näin se menee, juuret ovat tärkeitä asui missä maassa tahansa.
Pelkkä pullopostikin voi saada mielen iloiseksi,  on se kyllä ilman postiakin pelkää hymyä.   
Aurinko hellii, hanget kimmeltää,  meri on kuin raikas kutsu ja  kotoinen pohjantähti seuraa öitäni.
Lisäksi tuleva kirjani on todella hyvällä mallilla.